Tai no järkeä tällaisen hullun päässä tuskin on laisinkaan.
Mun teksteissä ei ole oikeastaan koskaan ollut mitään järkeä. Samat sanat ja ajatukset vaan pyörivät miltein jokaisessa postauksessa, kun ei mun mieli tee ihmettä ja muuta tätä paskaa ajattelutapaa.
Riidat porukoitten kanssa jatkuu, oma itsetunto laskee, viiltely jatkuu ja paha olo on kuin turtunut minuun. Tuntuu siltä, kun millään ei olisi merkitystä ja että kaikki olisivat samaa mieltä kanssani, kuole!
Niin mä haluankin, vaikka jotkut asiat tosissaan pistää joskus miettimään kuinka lopullinen se päätös oikein olisi.
Mulla on paljon kavereita ja mulla pitäis olla kaikki hyvin, miks mä oon tässä?
Miks mä en voi luottaa itseeni, nauttia elämästäni täysillä ja olla niin kuin muut ikäiseni. Mä vaan kärsin tässä yksin.
Mä toivon, että te löytäisitte oikeen ratkaisun parantua ja löytää sen aidon elämänilon, että ette antais liikaa sairaudelle.
Mä en oo pystyny siihe enkä tiedä pystynkö täysin koskaan, mutta sen tiedän ettei kuolema oikeasti ole ratkaisu... Mutten vastusta sitä. Kuollahan mä haluan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Piristä päivääni <3