Minulta kysytään usein syytä, miksi olen masentunut.
Miksi kärsin mielenterveysongelmista.
Mikä minut loppujen lopuksi 30.1.2014 psykologin penkkiin toi.
En tiedä tarkkaa syytä vielä itsekään.
Elämässäni ei ole tapahtunut suuria muutoksia,
vaikka kotona elämä onkin ollut todella tasapainotonta.
Olen erittäin herkkä persoona ja kallistun tunteiden puolelle aina.
En kaipaa huomiota, vaan hyväksymistä omana itsenäni.
Kaivelin vanhat päiväkirjani esille ja etsin epäkohtia vuosien varrelta.
Jossainhan syy tähän kaikkeen piilee.
Elämäni pahimmat vuodet 2009--->
______________________________________________________
Ne jätti mut yksin.
Kukapa haluais olla tällaisen kanssa enää.
Kukapa haluais olla tällaisen kanssa enää.
~21.9.2009~
Sorrun oikeasti.
Pelkään mun isää.
Se huutaa ja käyttäytyy väkivaltaisesti mua kohtaan.
Se sattuu..
~26.5.2011~
Mulla on epävarma olo, pelkään.
~27.11.2011~
Masentaa, haluan pois.
~30.1.2012~
Pelkään, että menetän kaiken.
Oon pelännyt sitä jo vuosia, enkä pääse eroon tästä tunteesta.
Kaikki sattuu niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Pelkään edelleen mennä kouluun, vaikka kiusaamiset jäivät ala-asteelle.
Pelkään edelleen mennä kouluun, vaikka kiusaamiset jäivät ala-asteelle.
Kaverit tiesivät, että mua kiusattiin monta vuotta,
mutta ei ne tehny mitään.
Olenko mä vieläkin se katuhuora?
Lyödäänkö mua vielä?
Sattuu hengittää.
Nälkä, mutten pysty syömään.
Kukaan ei ymmärrä, etten pärjää enää yksin,
mutta parempi vaan sanoa, että kaikki on hyvin.
Ei ketään kiinnosta miten mä voin.
~3.3.2012~
Mitä hienoa tässä viikonlopussa?
Ei minkäänlaisia päihteitä, joilla saisin pääni sekaisin.
~25.5.2012~
Pelkään, itken.
Ei ole ketään kelle soittaa milloin vain.
Olen niin yksin tämän kaiken kanssa.
Mulla ei ole ketään...
~30.7.2012~
Oon kahtena iltana viillelly.
Tupakoimatta 3 viikkoa.
~19.10.2012~
Mä lähen viikoks pois kotoo.
En oo yksin onneks kuitenkaan.
Mutten voi surra. Itkeä..
Säälittävää sellainen.
Enhän halua pilata tulevaa viikkoa.
Oon niin väsynyt.
Mua ei enää satu mihinkään,
koska oon liian rikki tuntemaan kipua.
~2.11.2012~
Mulla on niin tyhjä ja paha olo.
Kaikki menee niin pieleen..
Vihaan tätä tunnetta.
Ei musta oo mihinkään.
Oon epäonnistunu kaikessa,
miks ees oon tääl vielä?
Viillän...
~17.12.2012~
"Onnellisuus". Oonko oikeasti valehdellu itselleni näin paljon?
Tää koko syksy on ollut vaikeeta.
Oon tosi hukassa, kun en enää tiedä mitä tehdä.
Oon tosi hukassa, kun en enää tiedä mitä tehdä.
Mulla on jatkuvasti paha olo, pyörryttää..
En pysty enää edes nukkumaan.
~2.1.2013~
En enää edes tiedä pystynkö kirjoittaa.
Silmät kyyneleistä sokeat.
~7.1.2013~
Mä en myönnä sulle mitään.
Mä oon ihan kunnossa.
Mä en tarvitse apua.. Usko jo!
Antakaa mun olla rauhassa,
antakaa mun itkeä rauhassa.
Miks te pakotatte mut olemaa enemmä?
Haluun pois tästä pahasta maailmasta.
~17.2.2013~
Kun elämässä kaiken menettää.
Silloin vapaus on ainut mitä käteen jää.
On ylämäki raskas askeltaa,
mutta alamäkeen liian usein katoaa.
Jos se ei tapa, niin se todellakin hajottaa.
Ei muistojen päälle kulta kerrosta saa.
Hymyilet tai itket, kuinka vaan.
Ole hetki niinkuin huomista ei olisikaan.
~6.4.2013~
Mä en halua, että mulla menee hyvin.
En anna itselleni lupaa iloita.
En ansaitse sitä.
~14.4.2013~
Miks mun pitäis olla samanlainen kuin äiti?
Opiskella hulluna ja pärjätä kaikes.
Äiti häpee mua, koska oon niin paska.
Se painostaa ja mun itsetunto laskee samaa matkaa.
Pelkään epäonnistumisia, koska silloin äiti huutaa mulle ja vihaa mua.
Miksen voisi olla täydellinen?
Pitääkö meidän esittää jotain onnellista perhettä,
kun me ei olla onnellisia.
Isä juo. Se piilottaa kaikki tunteensa siihen pulloon.
~2.5.2013~
Haluun kuolla
~8.5.2013~
Miks se oon mä, jonka pitäis muka jaksaa?
Liika paskaa, se väkisinkin maahan painaa.
Teen mitä vaan.
Teen väärin silti.
Miksen sais luovuttaa?
Nyt on pakko.
Tää tekee musta hullun.
~9.5.2013~
Tänään mä todella tein niin.
Menin kauppaan ja ostin teriä.
Vielä mä puran ne ja viillän syvemmälle kuin koskaan aiemmin.
Sillä kuule mun huudot, kun jää heikko pettää.
~11.5.2013~
"Vitun lintsari"
Mulla on niin paha olo.
Lähin pois koulusta puolen päivän aikaan.
En vaan jaksanu.
Nyt mä vaan makaan sängyssä.
Miksei kyyneleet voisi vain tulla?
~13.5.2013~
Terveydenhoitaja ei ottanu tosissaa.
Sano, että katotaan psykologia syksylle.
Murruin täysin koulun käytävälle.
Lähdin kotiin ja kädet auki, kaunista jälkeä.
~14.5.2013~
Pakko tähä väliin sanoa, että nuo viillot näkyvät vieläkin käsissäni. =D
Oikeasti toivoisin, että ajateltaisiin kaksi kertaa ennen kuin tehdään mitään.
Psykologista ei kuulunut mitään syksyllä.
Kipuun alkaa tottua.
Arvet näyttää kauniilta.
Mikään ei tunnu miltään.
Tyttö riistää hengen itseltään.
~19.5.2013~
Äiti kirjoitti mulle kirjeen, jossa se kerto kaikenlaista paskaa.
Se haluais tietää, että mikä mulla on.
Mua ahistaa.
Tuntuu, että ne on tappanut mut lopullisesti.
Parhaan kaverin kanssa me hypätään vielä junan alle yhdessä.
~21.5.2013~
Mun suurin haave ois,
että vielä joskus mä lähden täältä oman käden kautta.
Aina kuulee sanottavan, että ongelmiinsa saa apua,
jos vain pyytää.
En mä saanu..
~22.5.2013~
Ihmiset taistelevat herätäkseen koomasta,
eivätkä mennäkseen koomaan.
Ihmiset taistelevat elääkseen,
eivätkä tehdäkseen itsemurhan.
11.6.2013
Viiltelin taas.
Mä en jaksa yrittää olla elossa,
kun mä koko ajan haluan vain kuolla.
~1.7.2013~
Oon suunnitellut mun hautajaisia.
Kuolema vain mua on vastassa.
~3.7.2013~
Mun pappa täyttäis tänää vuosia.
Ehkä se juhlii niitä siel taivaassa.
Käytiin katsomassa mummoa sairaalassa.
Sitä sattuu..
~7.7.2013~
Ennen saatiin pelätä, että tuleeko se ees baarista kotiin.
Nyt saadaan pelätä sitä, ettei se lopeta juomista koskaan.
Ei se nää kui me kärsitään.
~10.7.2013~
Mä jäin kiinni viiltelystä.
~26.7.2013~
Pitkillä käytävillä,
joita valaisevat yksinäiset ikkunat,
kävelevät eksyneet ihmiset,
yrittävät pitää kiinni,
jostain todellisuudesta.
Tarttuvat ovenkahvaan avatakseen oven,
toiveeseen, jota ei ole.
~1.8.2013~
Jäätiin kii juomisesta.
Olin ottanu aika paljon lääkkeitäkin viinan kanssa.
Olin ottanu aika paljon lääkkeitäkin viinan kanssa.
Mummo kiles niin paljon.
Mä oon narkkari niiku sä sanoitki.
~11.8.2013~
"Mikä sun asenteessas on aina vikana?"
"Oon niin helvetin pettynyt suhun"
"Paska viikonloppu tulossa taas sun takias"
Kiitos äiti, mäkin rakastan sua.
~22.8.2013~
Päivystyksessä.
Anteeksi. Mä halusin kuolla.
~3.10.2013~
Osaston joku hoitaja teki musta lähetteen nuorisopsykiatriselle.
~18.12.2013~
"Tollasta huoraa pitäis vetää turpaan"
~21.12.2013~
Onko tervettä haluta koko ajan kuolla?
Viiltelemättä 17 päivää.
Muistan sen päivän, kun meinasin hukkua kylpylässä.
Miksen voinut kuolla silloin...
~14.1.2014~
Nätit tytöt eivät hypi junan alle.
~20.2.2014~
Viiltämättä 62 päivää.
Kai mä luulin, etten viiltäis enää.
Valehtelin, koska en halunnut sinun tietävän,
kuinka paljon minuun sattuu.
Viiltelemättä 17 päivää.
Muistan sen päivän, kun meinasin hukkua kylpylässä.
Miksen voinut kuolla silloin...
~14.1.2014~
Nätit tytöt eivät hypi junan alle.
~20.2.2014~
Viiltämättä 62 päivää.
Kai mä luulin, etten viiltäis enää.
Valehtelin, koska en halunnut sinun tietävän,
kuinka paljon minuun sattuu.
On raskasta odottaa ihmistä,
joka ei tule koskaan takaisin.
Miljoonat äänet päässä tuo itsetuhoisia ajatuksia mieleeni.
~28.2.2014~
Viime yö on hämärää ja aamulla herätään vieraiden täysi-ikäisten miesten vierestä.
~2.3.2014~
Itkin eilen ekan kerran tänä vuonna.
~13.3.2014~
+
Ei ole mitään järkevää syytä olla masentunut.
Olen vain olento, joka eksyi väärälle planeetalle.
Yrittäen opetella elämään täällä.
______________________________________________________