Mä uskon. Mä uskon. Mä uskon.
Mä yritän, enemmän kuin koskaan aiemmin.
Mutta mä en halua onnistua.
Haluan kuolla.
Haluan niin paljon kuolla.
Tappakaa mut.
En osaa elää.
En halua elää.
Tekisin mitä vaan, ettei kenenkään muun tarvitsisi kestää tätä.
Tätä jatkuvaa pahaa.
Itsensä satuttamista joko henkisesti tai fyysisesti.
Tätä jatkuvaa vollotusta.
Päihteillä leikkimistä.
Erilaisten tunteiden sekoitusta.
Paskaa elämää.
Muiden läheisten satuttamista tarkoittamatta ja toisinaan ihan tarkoituksellakin.
Impulsiivitekoja, jotka usein koituvat kohtaloksi.
Esittämistä.
Sitä kaikkea tämä on ja paljon muuta.
Haluan kuolla.
Haluan niin paljon kuolla.
Tappakaa mut.
En osaa elää.
En halua elää.
Tekisin mitä vaan, ettei kenenkään muun tarvitsisi kestää tätä.
Tätä jatkuvaa pahaa.
Itsensä satuttamista joko henkisesti tai fyysisesti.
Tätä jatkuvaa vollotusta.
Päihteillä leikkimistä.
Erilaisten tunteiden sekoitusta.
Paskaa elämää.
Muiden läheisten satuttamista tarkoittamatta ja toisinaan ihan tarkoituksellakin.
Impulsiivitekoja, jotka usein koituvat kohtaloksi.
Esittämistä.
Sitä kaikkea tämä on ja paljon muuta.
Poli peruttiin jälleen.
Ne haluavat selvästikin tappaa mut.
Hahhah, siinäpä ainakin onnistuvat aivan täydellisesti. <3
En osa piristä päivääsi, olen samassa tilassa, vaan on todella mielenkiintoista mitä, mistä sinä puhut psykologille? Miltä tuntuu sen jälkeen?
VastaaPoistaHahah, kommentit piristävät aina!
PoistaMonet ovat kysyneet samaa, että miltä minusta tuntuu polilla käynnin jälkeen ja ylipäätään auttaako se.
Voin näin aluksi sanoa, että nyt kahden viikon peruutukset ovat tappaa minut tähän paikkaan.
On oikeastaan aika helpottavaa, kun voi viikon asiat jauhaa siellä ihmiselle, joka ainakin yrittää auttaa.
En ole kertonut läheskään samoista tunteista ja asioista, joita blogissani esille tuon, koska en vain pysty sanoa kellekkään tuntemattomalle ihmiselle haluavani tappaa itseni ja muutenkin viiltelystä yms muista vastaavista asioista on vastenmielistä puhua, joten yleensä kerron päivistäni tai sitten tongimme menneisyyden esille. Saisin puhua iha mistä haluan, jos vain osaisin.
Vielä noista polin jälkeisistä tunteista, että yleensä lähden hyvillä mielin pois tai sitten juoksen lähimpään vessaan parkumaan loputkin tunteet ulos.
Paljon voimia sinne!<3