tiistai 21. tammikuuta 2014

Sinun täytyy tehdä se uudestaan

Luen kirjaa. Ahdistaa. Haluaisin koko ajan ottaa terän käteeni ja viiltää, mutta en voi. Hahhah, tappaisit ittes. Kaikki hajoaa päivä päivältä päässäni ja asiat vaikeutuvat. En vain jaksaisi enää elää, mutten välttämättä tahtoisi tällä hetkellä kuollakaan. Pelkään, että joudun osastolle seuraavalla polikäynnillä. En jaksaisi valehdella enää yhtään, enkä taistella vastaan.

Tahdon viiltää. TAHDON. TAHDON. TAHDON.

Tuleeko sulle siitä parempi olo?

Ehdottomasti. Se on niin kuin olisi pilvessä. Siis se tuntuu upealta. Ei väliä kuinka paha olo on sitä ennen. Sen jälkeen tuntuu tosi hyvältä. Niin kuin yhtäkkiä olisi elossa.

Ja haluat tehdä sen uudestaan, eikö niin?

Joo. Mitä sitten?

Terä ei koskaan petä, ei jätä. On vieressä aina ja tarjoaa apuaan. Ei mene koskaan pois.

Mä en jaksa esittää pirteetä. Mä en jaksa yrittää jaksaa pysyä koossa päivä päivältä. Haluaisin vaan olla yksin koko ajan, mutta aina jokin estää sen minulta, ehkä parempi vaan. 
Tahtoisin vain kadota pois. Ikuisuudeksi. Ei tässä ole mitään järkeä. Ei minussa ole mitään järkeä. Kerran hullu, aina hullu. Ette välittäis.. Olisi helpompaa kuolla. Mä en pysty tähän...





2 kommenttia:

  1. Ei sun tarvi olla vahva, ihminen saa olla myös heikko. Ei sun tarvi esittää vahvaa. Joku päivä vielä oot voimissas ja huomaat kuinka ihanaa elämä on. :) Itse olen siinä kamalassa viiltämisen noidankehässä, enkä halua sitä samaa kellekään... vaikka viiltäminen tuntuu nyt hyvältä ja ainoalta vaihtoehdolta, loppupeleissä se ja sen aiheuttamat jäljet on ainoa asia mistä haluat eroon. :( Harkitse vielä, ja paljon voimia sulle pikkune <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän olla viiltämättä, jos en itseni niin muiden takia mahdollisimman pitkään. Voimia paljon myös sinulle!<3

      Poista

Piristä päivääni <3