Leave me alone!

En ole kuollut, vaikka ehkä parempi olisi.

Oikeastaan kaikki on nyt pahemman kerran perseellään. 

Että ihmiset osaavat olla vainoharhaisia ja kaksnaamaisia idiootteja, joista ei tiedä että mikä on tänään ongelmana. 

(Tosin minäkin varmaan täysin juuri samanlainen päästään vialla oleva hullu.)

Silloin, kun elämässäni on jonkinlaista valoa kohti elämää, jota haluan elää. 

Lentää piru vierelläni pilaamassa kaiken sen hyvän. Mikset sinä mene pois? 

Ahdistaa ja pelottaa. 

Koska se hullu taas hyökkää ovelle tai tulee ovesta läpi tai löytää vara-avaimen ulkoa..? En jaksa elää tällaista elämää, kun kaikki hyvä rypistetään kasaan ja heitetään kaarella roskakoriin. Useilla ihmisillä on tapa huonoimpina hetkinä sanoa, että kaikki korjaantuu vielä. EI, mikään ei tunnu korjaavan rikkinäistä palapeliä, josta puolet paloista ovat hukkuneet aikojen saatteessa.

Kotona ei uskalla enää olla oma itsensä, kun naapurit hyökkäävät aamulla aikaseen ovelle jauhamaan paskaa ja esittämään jotain holhoavaa äitiä, (mulla on jo äiti, en tarvitse toista) kun jotain elämää mullistavaa olisi tapahtunut. EI OLE!!!!!

Alkaisi tässä jo muidenkin mielenterveys horjua, kun tällaista paskaa olisi koko elämän kestänyt. Milloin tämä kaikki loppuu?