Ahdistuneisuutta päivästä toiseen.
Riitoja poikaystävän kanssa.
Välirikkoja parhaiden kavereiden kanssa.
Pahoja katseita ja juoruja.
Hylättyjä kursseja.
Psyykkinen hyvinvointini on särkynyt pari kertaa muutaman viikon sisällä kaikkien edessä.
Olen perunut aikoja polilla, koska en tarvitse niitä.
Mä vihaan ihmisiä ja elämää.
....
Mutta mä en tahtoisi luovuttaa.
...ei mulla oo ketää kelle puhua.
...en mä osaa puhua.
...katselen kesäkuussa viillettyjä yhä punaisia arpia käsissäni ja mietin..
...niitä voisi olla lisää.
-------
Nyt olen menossa kummilapseni ristiäisiin ja aion selviytyä tästä viikonlopusta lasten terapeuttisella voimalla. Masentaa.
Uidaan yhes näis synkis vesis. Ensinnäkin, sä tarvit apuu. Toisekseen mä en ees tie kuka oot mut mä välitän. Jakolmannekseen, tsemit❤
VastaaPoista